Ruotsin sukuhaara alkaa Liisa Junnosta (1806-1868), isoäidistäni 5 polven takaa (5/33), Fredrik Hepo-ojan puolisosta.

Yksi Ruotsin sukuhaaran polku johtaa Karlstadiin Värmlandiin, Vänernin pohjoisrannalle. Karlstadin  nimi oli aiemmin Tingvalla, asukkaidensa mukaan. Se oli tärkeä kauppapaikka jo viikinkiajalta lähtien. Vuonna 1584 kuningas Kaarle IX antoi paikkakunnalle kaupunkioikeudet ja sai myös nykyisen nimensä. 

Karlstadissa syntyi Lars Ingemarsson Tingwall (1600-1692), esi-isä 11 polven takaa. Hän oli Karlstadin pormestari ja  kauppias. Hän sai erioikeuden Älvsbackan ruukin perustamiseen. Isä Ingemar Tingwall (1580-1658) oli Karlstadin raatimies.

Larsin puoliso oli Ebba Frideborg Pedersdotter Forsaeus (1614-1697). Hän syntyi Värmlandin Gillbergassa, Björnön herraskartanossa. Ebban isä oli Peder Olofsson Forsaeus (1576-1652), Björnön vouti. Ebban äiti GerstinSiggesdotter Bure (1591-1666), papin tytär Eskilstunasta.

Larsin ja Ebban tytär Annika Larsdotter Tingwall (1650-1710), esi-äiti 10/1069, syntyi Uppsalassa. Hän meni naimisiin Anders Olsbon kanssa.

Anders Svensson Olsbo (1641-1719), syntyi Jököpingissä, hän oli porvari, kauppias ja vuokratalojen omistaja. Isä Sven Olsbo (1620-1719) oli maanviljelijä, muurari ja tynnyrintekijä Jönköpingin Bottnarydistä, josta vielä löytyy Olsbon kylä.

Andersin ensimmäinen puoliso oli rikkaan talollisen Hans Olssonin tytär, ja tästä avioliitosta syntyi Hans Olsbo, Raaheen myöhemmin muuttanut  laivuri ja tullikirjuri.

Andersin toinen puoliso oli Annika Tingwall ja heidän poikansa Sven Andersson Olsbo muutti myös Raaheen velipuolensa Hansin kutsusta.

Jönköpingissä Ruotsissa syntynyt  Sven Andersson Olsbo (1692-1751), esi-isä 9/534, oli Raahen postimestari ja tullikirjuri isovihan jälkeen.

Sven tuli Raaheen velipuolensa Hans Olsbyn kutsusta auttamaan kauppa- ja laivuriliiketoimissa, joita Hansilla oli Henrik Forbus'n kanssa. Suuren Pohjansodan pyörteissä vihollinen poltti heidän kruunun rahtia Pommeriin kuljettaneen Brahestad-laivan. Muitakin laivoja katosi ja bisnekset joutuivat vaikeuksiin. Hans oli myös Raahen postimestari ja tullikirjuri, hän kuoli 1716. Sven nimitettiin virkoihin veljensä jälkeen, mutta isoviha sotki kuitenkin kuvioita ja lienee vienyt pakoon Ruotsiin Lövångeriin. 

Isovihan aikaan venäläiset polttivat Raahen lähes kokonaan vuonna 1714. Koko kaupunki autioitui, ruotsia taitavat raahelaiset lähtivät Tukholmaan tai muualle Ruotsiin. Rauhan jälkeen 1721 aloitettiin kaupungin uudelleen rakentaminen. 1700-luvun lopussa Raahessa oli asukkaita noin 650. Oli värjäreitä, kulta- ja hopeaseppiä, sorvareita, nahkureita, köydenpunojia, suutareita, tynnyrintekijöitä, puuseppiä, lasinleikkaajia jne.

Ruotsin Lövångerissa Sven meni naimisiin nuoren 16-vuotiaan Anna Andersdotter Wargin (1703-1772) kanssa huhtikuussa 1720 ja esikoispoika Anders syntyi jo toukokuussa. Anna oli kokkolalaisen kauppiaan ja talollisen Anders Wargin (1658-1727) ja Karin Hukan (1660-1703) tytär. Wargin perhe lienee ollut myös samaan aikaan isovihaa paossa Ruotsissa.

Sven Olsbo perheineen palasi Raaheen 1721  ja otti viran vastaan. Sven osti joulukuussa 1722 180 taalerilla 1. korttelista tontin nro 12, jonka vierestä oli tuhottu velipuoli-Hansin talo. Sven oli 1740-luvulla Raahen raatimiehenä.

Svenin ja Annan tytär Anna Maria Svensdotter Olsbo (1729-1788) asui myöhemmin perheineen samassa talossa, nykyään Kauppakatu 38.

Anders Wijkman (1658-1736), esi-isä 10 polven takaa, syntyi Tukholmassa ja työskenteli siellä pikkuvirkamiehenä tuomioistuimessa. Hän meni naimisiin Magdalena Pleskowin (1658-1714) kanssa, joka oli Tukholmaan muuttaneen lübeckiläisen kipparin tytär. He asuivat aluksi Magdalenan isän Joachim Pleskowin kanssa. 

V. 1694 Anders osti Österlånggatanin ja Skeppar Karls grändin kulmasta kivitalon, jonka alakerrassa hän piti kapakkaa. Samassa talossa on nykyäänkin kapakka,  Bar&Bistro Gästabud.

Andersin ja Magdalenan poika Carl Andersson Wijkblad, aik. Wijkman (1689-1735), 9/532, opiskeli Tukholman triviaalikoulun jälkeen 1707 Uppsalan yliopistossa ja myöhemmin Saksassa Leipzigissa ja Hallessa, jossa tutustui pietismiin, luterilaiseen herätysliikkeeseen. Hän palasi Tukholmaan, ja myöhemmin Uppsalaan, jossa nimitettiin papiksi 1721.

Carl meni naimisiin 1723 tukholmalaisen kauppiaan ja viinanpolttajan tyttären  Agneta Henriksdotter Hartzin  (1687-1737) kanssa. Carl oli pappina Uppsalan Österbybrukin (rautaruukki) Filmin seurakunnassa. 

Carl Carlsson Wijkblad (1724-1772) esi-isä 8/266, syntyi Österbyssä isän ollessa siellä pappina. 

Carlin "kastetodistajina" oli nimihenkilöitä, (AID: v124276.b46.s42 Dopvittnen): Anders Wikman från Stockholm, statssekreteraren herr Carl Rumpf. Brukspatron herr Peter Enander. Fru Martha Elisabeth Skragge. Fru Althea de Besche. 

Carl Carlsson muutti Raaheen ja toimi siellä  suutarimestarina ja kauppiaana. Raahessa Carl nai Anna Maria Svensdotter Olsbon (1729-1788). He asuivat Raahen kaupungin 1. korttelin talossa 12, Annan vanhempien kanssa. Annan isä oli  Raahen postimestari ja tullikirjuri Sven Andersson Olsbo. 

Carlin ja Anna Marian tytär Anna Catharina Wijkblad (1753-1833), tapasi Raahessa Antti Matinpoika Junnon (1749-1826), pulkkilalaisen talollisen pojan, ja he menivät naimisiin 1775.  

Junnot olivat vauraita talollisia Pulkkilan Junnonojalla, jonne esi-isä oli tullut Karjalasta jo 1500-luvun lopulla. Kun uusi sukupolvi tarvitsi elintilaa, tiloja jaettiin. Junnojen taloista tuli Iso-Junno ja Pikku-Junno eli Kirkkoväärti-Junno, kolmannesta Junnosta tuli Raate ja neljännestä Aho. 

Antti oli Kirkkoväärti-Junnon talon (nro 5) pitkäaikainen isäntä ja myös Pulkkilan kirkkoväärti, ja aikansa vaikutusvaltaisimpia pulkkisia.

Antin ja Annan poika Antti Antinpoika Junno (1781-1837) oli talollinen ja myös Pulkkilan kirkkoväärti. 

Heidän tyttärensä Liisa Junno (1806-1868), isoäitini 5 polven takaa, meni naimisiin Fredrik Hepo-ojan (1799-1879), kanssa.